Vähemmän istumista, lisää liikuntaa työpaikoille

Kirjoittaja: Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, liikuntatiet. maist.,  UKK Terveyspalvelut Oy
Artikkeli on julkaistu: UKK -instituutin Terveysliikuntauutiset 2014.

Liikunnan ja terveellisten elintapojen edistäminen ovat osa yritysten työhyvinvointia.

Perinteiset liikuntahankkeet saavat yleensä liikunnallisesti aktiivisimmat työntekijät mukaan, vaikka eniten tämän tyyppisistä ohjelmista hyötyisivät vähiten liikkuvat, huonokuntoiset ja ylipainoiset.

Terveyshyötyjä ja kustannusvaikuttavuutta tuottavat liikuntahankkeet, jotka ovat hyvin suunniteltuja, kestävät useamman kuukauden ja kohdistuvat kattavasti koko työyhteisöön. Myös työterveyshuolto on ollut aktiivisesti mukana onnistuneissa hankkeissa.

Yksittäiset kartoitukset ja mittaukset ilman liikkumiskäyttäytymisen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä eivät yleensä tuota pysyviä tuloksia lyhyelläkään aikavälillä. Esimerkki oikeaan kohderyhmään osuneesta rekrytoinnista puolen vuoden liikuntahankkeessa on kuvassa 1. Tämän ohjelman tavoitteena oli paikallaanolon vähentäminen ja liikkumisen lisääminen. Eniten hankkeesta hyötyivät kaikkein vähiten liikkuvat.

Ohjelma toteutettiin yhteistyössä yrityksen työterveyshuollon, henkilöstövastaavien sekä ulkopuolisen liikunta- ja terveyspalveluita tuottavan toimijan kanssa. Hankkeessa tuotettiin myös yritystasoinen raportti ohjelman terveyshyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta sekä suositukset jatkotoimenpiteistä tuleville vuosille.

Kuva 1

Kuva 1

Konkreettisia toimia istumisen vähentämiseen

Liikkumisen terveyshyötyjen ohella viime aikoina on kiinnitetty huomiota liiallisen istumisen terveyshaittoihin.
Aihetta on käsitelty laajasti erilaisissa medioissa ja julkaisuissa hyvinkin huomiota herättävillä otsikoilla kuten ”Istuminen tappaa”, ”Istu ja pala – onko istuminen uusi terveysuhka?” Iskevien otsikoiden taustalla oleva tutkimustieto liiallisen istumisen terveyshaitoista näyttää olevan tällä hetkellä kohtalaisen vahvaa. Objektiivisten mittausten ansiosta ilmiöstä tulee jatkuvasti lisää tietoa ja täsmennystä paikallaanolon eri muodoista. Odotettavissa on jopa terveysmittareihin perustuvat kansalliset suositukset istumisen määrästä.

Tulisiko perinteisen liikunnan edistämisen sijaan keskittyäkin liiallisen paikallaanolon vähentämiseen? Toimenpiteet istumisen vähentämiseksi ovat hyvin konkreettisia, yksinkertaisia, kustannuksiltaan varsin kohtuullisia ja luonteeltaan helppoja toteuttaa verrattuna perinteisiin liikuntaprojekteihin.

Tällaiset paikallaanolon vähentämiseen pyrkivät hankkeet toimivat parhaiten työyhteisöissä, joissa työtä tehdään pääasiassa istuen. UKK Terveyspalvelut toteutti myös erään paikallaanolon vähentämiseen kohdistuvan hankkeen, jota työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto tukivat omalta osaltaan. UKK Terveyspalveluissa saatujen kokemusten mukaan paikallaanolon vähentämiseen työpaikalla tähtäävät ohjelmat on hyvä toteuttaa samoilla periaatteilla kuin onnistuneet liikuntahankkeetkin.
Omat pienet päätökset Tampereella toimivalle isolle asiantuntijayksikölle, jossa työnteko tapahtuu pääasiassa istuen, aloitettiin liiallisen työaikaisen istumisen vähentämiseen tähtäävä Liikkumattomuuden torjuntahanke -ohjelma.
Kaikki hankkeeseen vapaaehtoisesti mukaan lähteneet 123 henkilöä pitivät viikon ajan liikemittaria, jonka tuloksista he saivat henkilökohtaisen palautteen. Osallistujat istuivat päivittäin työ- ja vapaa-ajalla keskimäärin 10 tuntia 33 minuuttia, mikä on huomattavan paljon enemmän kuin suomalaiset keskimäärin istuvat. Palautteiden pohjalta osallistujat ohjattiin pienryhmissä miettimään yksinkertaisia pieniä päätöksiä, joita he voisivat toteuttaa oman työpäivänsä aikana liiallisen istumisen vähentämiseksi. Tämän lisäksi osallistujat kokoontuivat puolentoista kuukauden välein yhteisiin infotilaisuuksiin, joissa työterveys yhdessä UKK Terveyspalvelut Oy:n kanssa jakoi tietoa aiheeseen liittyvistä teemoista. Ohjelmaan kuuluivat myös viikko ennen infotilaisuuksia täytettävät sähköiset oppimispäiväkirjat, joihin kirjattiin paikallaanolon vähentämisen onnistuminen edeltävän kuukauden ajalta. Päiväkirja oli nopea täyttää, siihen kului aikaa noin 5 minuuttia. Erittäin tärkeitä olivat myös puolentoista kuukauden välein osallistujille lähetyt henkilökohtaiset sähköpostikannusteet uusien elintapamuutosten tueksi.  Oppimispäiväkirjatietojen mukaan yli 80 prosenttia vastanneista on omasta mielestään vähentänyt sekä työ- että vapaa-ajan istumista hankkeen
aikana ainakin jonkin verran. Hankkeen puolenvuoden välimittaukset liikemittarilla ovat parhaillaan menossa.